Montenegro on tasavalta Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla Adrianmeren rannalla. Montenegroa kutsutaan maan äidinkielellä ”Crna Goraksi”, joka tarkoittaa mustaa vuorta. Montenegro on venetsialaisitalialainen käännös tuosta sanaparista. Maan asukkaita kutsutaan montenegrolaisiksi. Montenegron pääkaupunki on nykyään Podgorica, mutta maan entinen pääkaupunki Cetinje on edelleen merkittävä kaupunki niin historiallisesti kuin kulttuurisestikin. Tärkeydestä on todisteena esimerkiksi se, että Montenegron presidentin toimipaikka on edelleen Cetinjessa.
Montenegroa hallitsevat vuoristomaisemat sekä näyttävä Adrianmeren rannikko, jonka vaikuttavin osa on Kotorin lahti. Maisema näyttää siltä kuin vuono Norjasta olisi siirretty Välimerelle – sillä erotuksella, että alueelta löytyy myös palmuja ja ortodoksisia kappeleita. Vuonon vieressä sijaitsevan Kotorin kaupungin keskusta on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaupungista löytyy myös hyvin säilynyt muuri sekä viihtyisä kävelykatu, jonka varrella on pieniä hiekkarantoja ja rantabaareja. Kaupungin muurin yläpuolella, lähes pystysuorilla vuoren rinteillä on keskiaikaisia linnoituksia, jotka saavat kaupungin näyttämään siltä kuin se olisi suoraan elokuvasta.
Montenegron Rivieran suosituin merenrantakohde on Budva, jossa on useita rantoja keskellä kaupunkia sekä laaja valikoima ravintoloita, klubeja ja kahviloita. Paikka on kuitenkin yllättävänkin hiljainen ja perheystävällinen. Hieman Budvan ulkopuolella on kuuluisa Jaz-ranta, ja läheisen vuoren huipulta löytyy Top Hill, joka on nimetty maailman parhaaksi yökerhoksi.
Perastin ulkopuolella sijaitseva keinotekoinen saari, Our Lady of the Rocks, ”Gospa od Škrpjela” on erittäin suosittu veneretkikohde. Saari on syntynyt uskonnollisten seuraajien heitettyä vuosisatojen ajan kiviä pienen kallion ympärille, jolla oli aikoinaan Neitsyt Marian kuva. Saaressa oli lopulta riittävästi maa-alaa kirkon rakentamiseksi, ja saareke jatkaa laajenemistaan vielä tänäkin päivänä.
Hyvä tietää:
Montenegron ruokakulttuuri jakautuu kahteen osaan. Adrianmeren rannikolla syödään lähinnä mereneläviä, valkosipulia, oliiviöljyä ja italialaisia ruokia. Sisämaassa ruoka on saanut vahvasti vaikutteita serbialaisesta keittiöstä, ja se on lihapitoisempaa.
Yksi Montenegron kansallisista ylpeydenaiheista on paikallinen Vranac-viini, jota valmistetaan yhdestä maailman vanhimmasta rypälelajikkeesta.
Maan virallinen kieli, montenegro, on slaavilainen kieli, joka on läheistä sukua serbian kielelle. Montenegrossa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä aakkosia. Kaikista vanhimpia kansalaisia lukuun ottamatta montenegrolaiset puhuvat enemmän tai vähemmän sujuvaa englantia.
Maan valuuttana on euro.
Montenegro on yksi Balkanin niemimaan edullisimmista maista. Vaikka hinnat nousevat huomattavastikin Budvan kaltaisissa turistikohteissa sesonkiaikoina, ovat ne silloinkin matalampia kuin esimerkiksi Länsi-Euroopassa ja Kroatiassa.
Kaikissa rannikon lomakohteissa on edulliset linja-autoyhteydet. Taksit ovat edullinen vaihtoehto lyhyemmille matkoille, mutta muista sopia kuljettajan kanssa hinnasta ennen lähtöä. Joidenkin paikkojen – esimerkiksi Barin ja Virpazarin – välillä on junayhteys, joka on linja-autoa halvempi ja nopeampi vaihtoehto.
Lämpimästi tervetuloa!